Maarit Arvola, muokattu 6.12.2025

Promptaaminen on uudehko, mutta tarpeellinen taito, jossa yhdistyvät strateginen ajattelu, luova kirjoittaminen ja ainakin jonkinasteinen teknologinen ymmärrys.
Internetissä kaikenlaiset promptigurut mainostavat, kuinka heillä on noin 1001 parasta promptia. Näillä loitsuilla käyttäjä kuin käyttäjä saa tekoälyn kirjoittamaan käden käänteessä blogit, raportit, käsikirjoitukset ja ehkä vielä anteeksipyyntöviestitkin exälle.
Ideana on, että kun käyttäjä kopioi jonkin näistä kehotteista, tekoäly ymmärtää täydellisesti ja välittömästi, mitä halutaan.
Näppärää ja kätevää. Todellisuudessa määrä ei kuitenkaan koskaan korvaa laatua. Valmiiksi luotu lista on ilman kontekstia hyödytön, sillä nämä gurut eivät tunne sinun tavoitteitasi, liiketoimintaasi tai äänensävyäsi.
Valitettavasti tekoäly ei – ainakaan vielä – osaa lukea ajatuksia eikä tee itsenäisiä johtopäätöksiä käyttäjän puolesta, mutta taitavasti ohjattuna AI pystyy varmasti tuottamaan hyödyllisiä vastauksia. Jos tavoitteena on saada tekoälystä todellista hyötyä, sille täytyy antaa olennaisia tietoja, tavoite ja konteksti tarpeeksi selkeästi ja yksiselitteisesti. Kyse on täsmällisestä viestinnästä, jossa käyttäjä ymmärtää sekä kielimallien rajoitteet että mahdollisuudet.
Jos tekoälyä haluaa käyttää tavoitteellisesti, on järkevää panostaa toimivaan promptausstrategiaan. Näin tekoäly pystyy antamaan parempia vastauksia eli generoimaan täsmällisempiä tuloksia. Huolellisesti omaan tilanteeseesi mietitty promptausstrategia voittaa tuhat yleisluontoista kopiota mennen tullen. Strategioita on monia riippuen siitä, mitä lopputulosta tavoitellaan tai minkälaista tietoa haetaan. Tässä blogipostauksessa esitellään muutamia yritystoiminnalle mahdollisesti hyödyllisiä promptaustrategioita.
Promptaaminen eli kehotteen antaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, miten käyttäjä kommunikoi tekoälyn kanssa: mitä käyttäjä pyytää tai haluaa, missä muodossa käyttäjä haluaa vastauksen ja ennen kaikkea, minkä lopputuloksen käyttäjä haluaa saavuttaa.
Mitä selkeämmin määrittelet tavoitteesi, sitä hyödyllisemmän vastauksen tekoälyltä saat. Promptaamisessa selkeys ja ytimekkyys ovat valttia. Jos promptaat vain ”Kirjoita blogiteksti Saksan markkinoista”, lopputulos on lähinnä tekoälyn generoimaa yleistasoista sisältöä, joka ei tarjoa täsmällistä ja kysyjälle kohdistettua tietoa.
Huonosti muotoiltu prompti johtaa siis helposti epätarkkaan, ympäripyöreään tai virheitä sisältävään vastaukseen. Hyvin suunniteltu prompti puolestaan mahdollistaa tarkan ja omia tavoitteita tukevan vastauksen. Prompti onkin kuin resepti: oikein tehtynä se johtaa maukkaaseen lopputulokseen, sekava prompti taas tuottaa epämääräisen liemen.
Yritystoiminnassa promptaamisen tavoite on usein liiketoimintalähtöinen. Tällöin promptit voivat käsitellä esimerkiksi markkinointimateriaalien kirjoittamista, somesisällön luontia tai sähköpostiviestien luonnostelua. Tämänkaltaisen sisällön kohdalla täytyy kiinnittää huomiota siihen, että kehotteet ovat linjassa yrityksen brändin, arvojen ja strategisten tavoitteiden kanssa.
Itse sisällön pitää puolestaan olla johdonmukaista, ammattimaista ja tunnistettavaa. Kannattaa myös huomioida eettiset kysymykset ja välttää syrjivää, harhaanjohtavaa ja puolueellista sisältöä.
Tässä muutama käytännön periaate selkeän promptin laatimiseen:
Pidä prompti ytimekkäänä mutta informatiivisena. Liian pitkä tai sekava prompti saattaa johtaa epäselvään vastaukseen. Älä niputa montaa aihetta samaan promptiin, vaan rajaa aihepiiri järkevästi ja helposti hahmotettavasti. Kolme selkeää promptia on parempi kuin yksi liian monimutkainen.
Mitä haluat? Määrittele tavoite. Tavoittelemasi lopputulos määrittää promptausstrategian. Huomaa, että kaikki strategiat eivät sovi jokaiseen tarkoitukseen.
Miteti, minkä lopputuloksen haluat? Lopputulos voi olla esim.:
Vai etsitkö jotakin? Saatat hakea tai tarvita esim.:
Selitä konteksti ja täsmennä yksityiskohdat erikseen:
Konteksti: taustatilanne ja tavoite, käyttötarkoitus (mihin vastausta käytetään), tekoälylle annettu rooli sekä lähtötiedot ja mahdollinen aihepiirin rajaus.
Yksityiskohdat: kohderyhmä, toivottu tyyli ja sävy, rakenne (esim. väliotsikot ja luettelot), millä kielellä vastaus kirjoitetaan, vastauksen pituus ja merkkimäärä, formaatti (esim. blogipostaus, tiivistelmä tai taulukko), suunniteltu kanava, pakolliset termit tai lähteet sekä vältettävät asiat.

Iterointi promptaamisessa tarkoittaa, että käyttäjä ja tekoäly käyvät vuoropuhelua. Tässä vuoropuhelussa promptataan ensin, ja sitten tekoälyn antamaa vastausta analysoidaan. Tämän jälkeen promptia tarkennetaan, muokataan tai laajennetaan. Tämän jälkeen vastaus analysoidaan uudestaan ja promptia muokataan tarpeen mukaan, kunnes saavutetaan haluttu lopputulos. Tekoälyä siis ohjataan sen generoimien vastausten perusteella käyttäjän haluamaan suuntaan, jolloin käyttäjän on helpompi valvoa lopputuloksen laatua.
Iteratiivisessa promptauksessa promptauskierroksia on siis useita, jolloin promptia muokataan jokaisella kierroksella uudestaan. Näin syntyy uusia promptiversioita, jotka tuottavat erilaisia vastausversioita. Työskentely tekoälyn kanssa on siten prosessi, jossa vuorovaikutuksen kautta haetaan parempaa lopputulosta.
Usein on myös niin, että käyttäjä haluaa tai hänen täytyy muokata generoitua tekstiä vielä itse täysin ilman tekoälyä, jotta kaikki asiaan liittyvät yksityiskohdat ja tyylilliset nyanssit ovat oikein. Tätä viimeistelyvaihetta ei saisi koskaan unohtaa tai jättää tekemättä.
Ykstyiskohtien ja faktojen lisäksi toinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on autenttisuus. Epäauttenttisen ja epäuskottavan sisällön vaikutus on negatiivinen, koska paikkansapitämättömän sisällön julkaiseminen ei vakuuta vastaantottajia. Tällainen sisältö voi koitua yritykselle mainehaitaksi.
Iteratiivisen prosessin ansiosta promptaaminen on joustavaa, koska käyttäjän ei tarvitse heti työskentelyn alussa määritellä kaikkia tarvittavia yksityiskohtia. Sen sijaan käyttäjä voi promptausprosessin aikana käydä itsekin läpi erilaisia ajatuskulkuja ja karsia tai keksiä uusia tai tarkentavia ideoita.
Step-by-step-promptaamisessa eli vaiheittaisessa promptaamisessa tekoälyä pyydetään etenemään aiheittain ja järjestelmällisesti kohti lopputulosta. Tekoälymaailmassa tästä käytetään termiä Chain-of-Thought (CoT). Tässä strategiassa monimutkainen tehtäväkokonaisuus jaetaan loogisiin osa-alueisiin. Tällainen lähestymistapa auttaa säilyttämään punaisen langan ajattelussa ja ohjaa tekoälyä tuottamaan aiheeseen liittyvää sisältöä johdonmukaisesti.
Step-by-Step- eli CoT-strategia sopii erityisesti tilanteisiin, joissa tavoite on tiedossa, mutta käyttäjä tarvitsee tietoja eri vaiheista, joiden mukaisesti hänen kannattaa edetä päästäkseen haluttuun lopputulokseen. Strategian tarkoitus on parantaa monivaiheisten prosessien tarkkuutta ja johdonmukaisuutta.
Promptausta voi tehostaa myös hyödyntämällä viestinnästä tuttuja markkinointimalleja (esim. AIDA, PAS tai STP). Ne tarjoavat tekoälylle valmiin loogisen rungon, jonka avulla sisältö pysyy selkeänä ja jäsenneltynä, jolloin viesti ei jää hajanaiseksi. Toisin sanoen mallien hyödyntäminen auttaa varmistamaan, että tuotettu sisältö on selkeää, johdonmukaista ja vakuuttavaa.
Esimerkiksi AIDA-mallin avulla saat myyntitekstin, joka etenee luonnollisesti vaiheesta toiseen: ensin kiinnitetään huomio (Attention), sitten herätetään kiinnostus (Interest), sen jälkeen luodaan halu (Desire) ja lopuksi ohjataan toimintaan (Action). Tämä tekee viestistä vakuuttavamman ja helpottaa lukijan etenemistä kohti tavoiteltua toimintaa, kuten yhteydenottoa tai ostopäätöstä.

Promptaamisen ohella myös tekoälyn tuotosten kriittinen tarkastelu on tärkeää. Yksi keskeinen taito onkin arvioida tarkasti tekoälyn tuottamaa sisältöä. Tätä toimintatapaa, jossa ihminen toimii aktiivisena valvojana ja osana prosessia, kutsutaan nimellä Human-in-the-loop (HITL). Tekoälyn tuottamaa tekstiä arvioidessa Human-in-the-loop -periaate tarkoittaa jatkuvaa laadunvarmistusta: Onko sisältö tarkkaa, relevanttia ja sävyltään sopivaa? Onko teksti koherenttia ja johdonmukaista? Vastaako tekstin sisältö tosiasioita? Onko tekstissä piileviä vinoumia tai virheitä? Onko teksti kieliopillisesti oikein? Käytetäänkö siinä oikeita sanoja ja ilmaisuja?
Kun käytät tekoälyä, älä ajattele sitä jonakin mystisenä sisältöä tuottavana sampona, johon syötät kysymyksen ja saat automaattisesti täydellisen vastauksen. Jos tekoälyn vastaus ei vastaa täysin odotuksiasi, sinä tai tekoäly ette ole epäonnistuneet, vaan tekoäly on generoinut käyttöösi lähtökohdan, jota voit kehittää. Kun lisäät uusia ohjeita, pyydät tarkennuksia tai rajaat näkökulmaa, tekoäly mukauttaa tuotostaan sen mukaisesti.
Promptaaminen voi siis olla prosessi, ei kertatapahtuma. Jokainen tarkennus ohjaa tekoälyä lähemmäksi juuri omaa tilannettasi vastaavaa tai tarvitsemaasi sisältöä, oli sitten kyse liiketoiminnan kehittämisestä, sisällöntuotannosta, analyysista tai vaikkapa henkilökohtaisesta sparraamisesta. Lopputulos ei välttämättä synny yhdellä kehotteella, vaan systemaattisella vaiheittaisella etenemisellä, jossa tekoäly toimii ihmisen tukiälynä ja parhaimmassa tapauksessa täydentää ihmisen ajatusprosesseja.
Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuvälineinä seuraavia tekoälysovelluksia: ChatGPT 4o ja 5, omaGPT ja Perplexity Pro.