Toiminimen perustaminen - ketterästi byrokratian rattaissa -

Toiminimen perustaminen - ketterästi byrokratian rattaissa

Saksalainen byrokratia on maailmankuulua. Kuinka hankalaa toiminimen perustaminen Saksassa voi olla? Mitä asioita pitää alussa ottaa huomioon?

Vieras kielikin saattaa aiheuttaa lisävaikeuksia. Kaikkeen tietoon kannattaa kuitenkin tutustua saksaksi, vaikka saksan lukeminen tuntuisikin hankalalta. Näin tunnet jo alusta lähtien yrittämiseen ja yrityksen perustamiseen liittyvän sanaston ja käsitteet sillä kielellä, jolla asioita hoidetaan.

Sinänsä toiminimiyrityksen perustaminen ei ole mitenkään erityisen hankalaa tai byrokraattista. Yritystä perustettaessa tehdään kuitenkin tiettyjä valintoja ja perustavaa laatua olevia päätöksiä, joiden merkitys on hyvä tiedostaa. Tosin mitään fataalisia mokia tai virheitä ei tässä vaiheessa pysty tekemään.

Kun olet lukenut tämän postauksen, tiedät seuraavat asiat:

Huomaathan, että tämä blogipostaus ei korvaa ammattimaista ja henkilökohtaista neuvontaa eikä viranomaisten määräyksiä. Postaus on tarkoitettu antamaan tietoa yleisellä tasolla ja tukemaan omaa tiedonhakua.

Miten löydän tietoa?

Ihan ensimmäiseksi kannattaa laittaa hakukone laulamaan vaikkapa hakusanoilla sich Selbstständig machen, Selbstständig werden, Selbstständig werden Beratung. Jo näillä hakusanolla löytyy paljon hyvää perustietoa saksaksi, joten iltalukemisesta ei tule olemaan puutetta.

Erinomainen tiedonlähde on myös paikallinen IHK eli Industrie- und Handelskammer (teollisuus- ja kauppakamari). IHK:n yhtenä tehtävänä on antaa neuvontaa ja välineitä suunnitteluun sekä uusille että vanhoille yrittäjille. Mikäli perustat Gewerbe-yrityksen, et itse asiassa voi ohittaa IHK:ta, sillä Gewerbe-yrittäjille jäsenyys on pakollinen.

Jo yksistään IHK:n verkkosivustolta löytyy pätevää ja luotettavaa tietoa. Lisäksi kannattaa hyödyntää IHK:n henkilökohtaista neuvontamahdollisuutta ja mahdollisia nettipalveluita, joihin kuuluu esim. liiketoimintasuunnitelman (Business Plan, Geschäftsplan) tekeminen. Tosin IHK:n palvelut saattavat vaihdella paikkakunnittain.

Muuta neuvontaa saa tietenkin veroneuvojalta/kirjanpitäjältä eli Steuerberaterilta. Lisäksi on olemassa koko joukko neuvontaa myyviä tahoja (hakusanoja esim. Gründerzentrum tai Gründerberatung).

Miten perustaminen tapahtuu?

Kun olet selvittänyt oletko Freiberufler- vai Gewerbe-yritäjä eli ammatinharjoittaja vai liikkeenharjoittaja, voit perustaa yrityksen. Perustaminen ei ole mitenkään vaikeaa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että alakohtaisesti voit olla velvoitettu olemaan jonkin tietyn ammattiorganisaation (Berufskammer) jäsen (esim. Architektenkammer tai Handwerkskammer). Tästä kannattaa ottaa selvää ennen yrityksen perustamista, koska näistä organisaatioista voi saada tietoa tai koulutusta jo perustamisvaiheessa tai ennen sitä.

Lisäksi on mahdollista, että tarvitset toimintaasi tiettyjä lupia. Nämäkin asiat on hyvä selvittää etukäteen, jotta voit suunnitella toimintasi aloittamisen tarkasti ja täsmällisesti.

Freiberufler perustaa yrityksen

Freiberufler-yrityksen perustaminen tapahtuu yksinkertaisesti täyttämällä Saksan verottajan Elster-palvelussa sähköinen lomake, jonka nimi on byrokraattisen tyhjentävsti Fragenbogen zur Steuerlichen Erfassung für Einzelunternehmer eli kyselylomake yksinyrittäjien verotuksen määrittämiseksi. Tämä lomake on veroviraston (Finanzamt, FA) lomake, jossa määritellään mm. se, onko yrittäjä arvonlisäverovelvollinen.

Gewerbe-yrittäjä perustaa yrityksen

Gewerbe-yrityksen perustamisilmoitus tehdään paikallisessa elinkeinovirastossa (Gewerbeamtissa) tai järjestysvirastossa (Ordnungsamtissa). Näistä virastoista toimitetaan tieto automaattisesti IHK:lle ja mahdollisesti verovirastolle sekä tarvittaessa muille virastoille tai tahoille yritystoiminnan laadusta riippuen. Kannattaa kuitenkin itse varmistaa, mihin kaikkialle automaattinen ilmoitus toimitetaan.

Tarkempia tietoja löytyy esim. oman paikkakunan kunnallisilta palvelusivustoilta tai paikalliselta IHK:lta (esimerkiksi hakusanalla Gewerbe anmelden [paikkakunta]).

Myös Gewerbe-yrittäjän on täytettävä veroviraston verotusta koskeva kyselylomake (Fragenbogen zur Steuerlichen Erfassung für Einzelunternehmer). Tämän kyselylomakkeen täyttäminen on pakollista, joten jos verovirasto ei lähetä sinulle lomaketta, huolehdi itse sen toimittamisesta. Itse asiassa voit tehdä oma-aloitteisesti ilmoituksen verovirastolle heti perustamisilmoituksen jälkeen.

Toiminimen perustaminen on sinänsä nopeaa ja helppoa. Alussa joutuu kuitenkin tekemään tiettyjä valintoja, joten ammattimainen ja henkilökohtainen neuvonta voi olla tarpeellista.

Mitä tarkoittaa Kleinunternehmerregelung?

Kleinunternehmerregelung tarkoittaa, että yrittäjä ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tähän käsitteeseen törmää viimeistään verottajan kyselylomakkeessa, jossa määritellään onko yrittäjä arvonlisäverovelvollinen vai ei.

Päätös ALV-velvollisuudesta on siis tehtävä perustamisvaiheessa. Toiminnan jo ollessa käynnissä ALV-velvollisuus määräytyy liikevaihdon perusteella.

Vuonna 2022 ALV-velvollisuuden alaraja on 22 000 euron liikevaihto (Umsatz). Hiukan yksinkertaistetusti sanottuna: jos liikevaihto ylittää tämän summan, on yrittäjä seuraavana vuonna ALV-velvollinen (tarkempia tietoja löytyy linkkivinkistä blogin lopussa). Tässä Saksan menettely poikkeaa Suomen menettelystä, sillä Suomessa arvonlisäveron alarajan ylittyessä yrittäjä joutuu maksamaan koko tilikauden arvonlisäveron takautuvasti eli siis pahimmassa tapauksessa ”omasta pussistaan”.

Jos yrittäjä ei ole ALV-velvollinen, hän ei laskuta arvonlisäveroa asiakkailtaan eikä siten myöskään ole velvoitettu tilittämään ja maksamaan arvonlisäveroa verottajalle. Tämä tarkoittaa vähemmän vaivaa kirjanpidossa, sillä kausiveroilmoituksia ja arvonlisäveron vuosi-ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Toisaalta yrittäjä ei voi hyödyntää arvolisäveron vähennysoikeutta (Vorsteuerabzug).

Joskus yrittäjät, jotka ovat vapautettuja arvonlisäverosta ajattelevat, että heidän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa yrityshankinnoistaan. Vapautus arvonlisäverovelvollisuudesta EI kuitenkaan tarkoita sitä, että yrittäjä ei joutuisi maksamaan arvonlisäveroa yrityshankinnoistaan tai yritykselle osoitetuista laskuista. ALV-vapautus tarkoittaa vain sitä, että yrittäjä ei itse laskuta arvonlisäveroa.

Sekä Gewerbe- että Freiberufler-yrittäjät voivat olla vapautettuja arvonlisäverosta (Kleinunternehmerregelung in Anspruch nehmen, unter Kleinunternehmerregelung). ALV-vapautetuista yrityksistä käytetään myös nimitystä Kleinunternehmer. Lisäksi Gewerbe-yrittäjistä, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia, käytetään usein myös nimityksiä Kleinstunternehmer tai Kleingewerbe.

Vapautus arvonlisäverosta on tarkoitettu yrityksille, joiden toiminta on pienimuotoista. Vapautuksesta voi olla hyötyä, mutta myös haittaa.

Mitä hyötyä tai haittaa ALV-vapautuksesta on?

ALV-vapautus tarkoittaa siis vähemmän kirjanpitotöitä ja verovelvollisuuksia. Toisaalta ALV-vapautuksen haittapuolena on se, että yrittäjä ei voi hyödyntää arvonlisäveron vähennysoikeutta. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä ei voi vähentää hänelle ostoista kertynyttä arvonlisäveroa siitä arvonlisäverosta, jonka hän laskuttaisi asiakkailtaan, jos olisi ALV-velvollinen.

Lisähaitta saattaa olla myös imago, sillä potentiaalinen asiakas tai yhteistyökumppani voi pitää pientä yritystä, jonka liikevaihto ei ylitä ALV-rajaa, jollain tavalla epäuskottavana.

Toisaalta vapautus arvonlisäverosta voi olla hyödyllinen ainakin silloin, kun yritystoiminta on (vielä) pienimuotoista ja asiakkaat ovat yksityishenkilöitä, jolloin arvonlisäverottomat, pienemmät hinnat voivat olla kilpailuetu. Jos yrityksellä on lisäksi pienet kulut eikä mitään kalliita yrityshankintoja, voi ALV-vapaa yritystoiminta olla kätevä tapa yrittää.

Mitä ALV-velvollisuus tarkoittaa?

Yksi keskeinen päätös oman yritystoiminnan kannalta on siis arvonlisäverovelvollisuus. ALV-velvollisuus tarkoittaa, että yrittäjä laskuttaa asiakkailtaan arvonlisäveron. Lisäksi hän tilittää ja maksaa arvonlisäveroa verottajalle. Yrittäjä voi myös hyödyntää arvonlisäveron vähennysoikeutta (Vorsteuerabzug).

Vuonna 2022 Saksassa arvonlisäveron alaraja on 22 000 euroa. Jos kuitenkin haluat, voit olla arvonlisäverovelvollinen, vaikka liikevaihto jäisikin alle mainitun rajan. Päätös olla ALV-velvollinen on sitova seuraavan viiden vuoden ajan eli yrittäjä ei voi tänä aikana vapautua ALV-velvollisuudestaan riippumatta siitä, minkä suuruinen liikevaihto yrityksellä on.

Arvolisäveroa käsitellään tarkemmin seuraavassa blogipostauksessa.

A vot ja fertig! Näin perustin yrityksen Saksassa

Olin toiminut yksinyrittäjänä Suomessa useita vuosia toiminimellä ennen kuin perustin toiminimen Berliinissä. Jokaisessa maassa on tietenkin oma järjestelmänsä, joten jouduin ottamaan asioista selvää, vaikka yrittäjyys olikin tuttua.

Itselleni tuli ainakin yllätyksenä, että toiminimiyrittäjyys jaotellaan ammatin tai toiminnan perusteella.

Lisäksi sellaiset asiat, kuten arvonlisäveron alaraja ja ilmoitusten eräpäivät olivat tietenkin uutta tietoa, sillä nämä on määrätty maakohtaisesti.

Perustamisesta on jo muutama vuosi aikaa eikä sähköinen ilmoitus ollut sillon mahdollista Berliinissä. Jouduin siis tulostamaan lomakkeen netistä. Tulostinkin lomaketta samalla kertaa kolme kappaletta, jotta voin tehdä ns. harjoitustäyttöjä ja käymään lomaketta läpi ajatuksella useampaan kertaan.

Lomakkeen yhteydessä tuli täyttöohje, joka oli täydellistä saksalaista byrokratia- ja säädössaksaa. Kääntäjänä olen lukenut vaikeampiakin tekstejä, mutta voin kuvitella, että tekstin lukeminen ja ymmärtäminen saattaa hankalaa myös äidinkielenään saksaa puhuville.

Lisäksi lomakkeella perustettiin myös muita yritystyyppejä, joten täyttöohjeessa oli paljon sellaista tietoa, mitä yksinyrittäjä ei tarvitse.

Kun olin varma, että olin ymmärtänyt kaikein oikein ja perusteellisesti, täytin lomakkeen lopullisesti. Sen jälkeen kävin verovirastossa paikan päällä jättämässä ilmoituksen. Samalla virkailija vielä kävi lomakkeen tiedot läpi.

Nykyisin ilmoitus tehdään sähköisesti verottajan Elster-palvelussa. Elster-palvelu on siis Saksan verottajan sähköinen palvelu, jossa voi jättää kaikkia verotukseen liittyvät ilmoitukset.

Oletan perustamisilmoituksen tekemisen ja jättämisen olevan sähköisesti helpompaa kuin paperilla. Järjestelmä todennäköisesti ohjaa ilmoituksen tekijää eteenpäin vaihe vaiheelta, joten enää tuskin on tarpeellista lukea vaikeaselkoista täyttöohjetta eikä haravoida ohjeesta itselle olennaista tietoa. Kannattaa kuitenkin vakavasti harkita ammattimaista neuvontaa ilmoituksen yhteydessä.

Minulla oli jo asiakkaita, joten osasin arvioida liikevaihtoni ja tiesin sen ylittävän arvonlisäverovelvollisuuden alarajan. Olin siis heti perustamisesta lähtien ALV-velvollinen. Muita ilmoituksia minun ei Freiberufler-yrittäjänä tarvinnut tehdä.

Mitä hyötyä tai haittaa arvonlisäverovelvollisuudesta sitten on? Ja muuten – mikä se arvonlisävero oikeastaan onkaan? Klikkaa pallukkaa ja paneudu lisää yrittäjyyden saloihin.

Linkkivinkit:

Marvola 5.11.2022