Miksi AI ei ole kääntäjä
Maarit Arvola 15.01.2026
Yhteenveto
- Kääntäminen on merkitysten tulkintaa ja päätöksentekoa, ei vain yksittäisten sanojen kääntämistä kohdekielelle.
- AI-kääntäjä generoi kohdetekstiä, se ei ymmärrä sisältöä eikä merkityksiä.
- Hybridimallissa AI nopeuttaa käännösprosessia ja kääntäjän tekemä laadunvarmistus varmistaa oikean sävyn sekä eliminoi virheellisestä käännöksestä johtuvat riskit
- Jos yksi väärä ilmaus voi aiheuttaa mainehaitan tai muodostaa juridisen tai turvallisuusriskin, käännöstyö kannattaa teetättää ammattilaisella.
Kääntäjät kääntävät, tekoäly generoi
AI-kääntäjä suorittaa tilastollisia todennäköisyysvalintoja eli se arvaa seuraavan sanan kielimallin perusteella. Tekoäly ei ymmärrä tekstin todellista merkitystä tai sen aiheuttamia seurauksia.
Tekoälykääntäjä siis generoi kohdetekstiä, joka vaikuttaa todennäköiseltä kohdekielellä.
Ongelmana on mm. se, että AI kääntää usein saman lauseen eri tavoin eri kohdissa. Tämä tekee tekstistä epäyhtenäistä ja saattaa pahimmillaan vaikeuttaa sisällön ymmärtämistä.
Erityisesti jonkin alan erityissanastoa eli terminologiaa kääntäessä vaaditaan tarkkuutta ja ammattitaitoa. Väärin käännetty tai epäyhtenäinen erikoissanasto on todellinen ongelma ammattilaisviestinnässä.
Kielimallit saattavat myös hallusinoida generoidessaan kohdetekstiä eli tuottaa kuvitteellista tekstisisältöä, mikä on uskottavan viestinnän tai kriittisen sisällön kannalta erityisen vaarallista.
Miten ammattikääntäjä työskentelee?
Ihmiskääntäjä lukee ja tulkitsee ennen kuin kirjoittaa.
Kääntäjä tekee tietoisia päätöksiä, jotka koskevat mm. seuraavia asioita:
- Kohderyhmä: puhutaanko asiakkaalle, ammattilaiselle vai viranomaiselle?
- Sävy: asiallinen, innostava, muodollinen vai rento?
- Terminologia: Käytetäänkö toimialan vakiotermiä vai yrityksen omaa termiä?
- Merkitysvivahteet ja mielleyhtymät: miltä sana tuntuu tai mitä asioita siihen liitetään kohdekielellä (positiivinen/negatiivinen, tuttu/vieras jne.)?
Näiden asioiden huomioimista ja soveltamista käännösprosessissa kutsutaan käännöstrategiaksi. Kaikki kääntäjän tekemät käännösratkaisut perustuvat valitulle käännösstrategialle.
Kääntäminen ei siis ole mekaaninen suoritus ja automaattista sanojen muuttamista toiselle kielelle, vaan monimutkainen kognitiivinen prosessi, jossa kääntäjä lukee, tulkitsee ja tekee jatkuvasti tietoisia päätöksiä. Kääntäjä ei käännä vain sanoja, vaan merkityksiä, konnotaatioita ja kulttuurisia viittauksia.
Mitä kääntäjän työvaihesiin kuuluu?
Ammattilaisen käännösprosessi käsittää seuraavat työvaiheita. Osa näistä vaiheista on päällekkäisiä:
- Kääntäminen tapahtuu käännösmuistiohjelmalla (CAT eli Computer-Assisted Translation tai CAT-tool): projektin luonti, tiedostojen tuominen käännettävään muotoon, käännettävän tekstin segmentointi.
- Raakakäännös / luonnos (myös AI-avusteisesti.
- Tiedonhaku ja termihaku (tuote, toimiala, rinnakkaistekstit, asiakkaan omat termistöt ja/tai brändiääni).
- Termipankin luonti ja ylläpito (ammattisanojen eli termien yhdenmukaisuus = sama termi käännetään aina samalla tavalla koko tekstissä).
- Oikoluku ja tarkistus (lähtö- ja kohdeteksti vastaavat sisällöltään toisiaan, tyyli, numerot, nimet, linkit jne.).
- Laadunvarmistus joko CAT-toolin omilla työkaluilla ja/tai ulkoista tarkistinta käyttäen (mahdolliset ylimääräiset toistot, puuttuvat tagit, numerovirheet, termien yhdenmukaisuus jne.).
Kääntäjät ovat ”tarkkoja tarkentajia”, jotka prosessoivat lähtötekstiä, tekevät tarvittavaa taustatutkimusta ja määrittelevät ammattitaitonsa perusteella tekemänsä käännösratkaisut sekä huolehtivat siitä, että asiakkaalle ei koidu käännöksestä mitään riskejä, vahinkoa tai mainehaittaa.
Miten AI generoi käännöksiä?
AI-kääntäjä tekee todennäköisyysvalintoja, jotka perustuvat sen kielimalliin ja kielimallin asetuksiin. Tekoäly ei tiedosta, mitä se tietää tai mitä se ei tiedä. Tekoäly ei myöskään tiedosta maailmaa ympärillään eikä siten tee tietoisia päätöksiä tai valintoja.
Ihmiskääntäjä sen sijaan on tietoinen ympäröivästä maailmasta, kuten myös siitä, mitä hän ammattitaitoonsa, koulutukseensa ja maailmantuntemukseensa perusten tietää – tai ei tiedä.
Kielimalli on suunniteltu tuottamaan kieltä, ei varmistamaan faktoja – siksi tekoälyn tuotoksia ei pidä uskoa sokkona, vaan ne täytyy tarkistaa.
Kääntäjä sen sijaan etsii ja varmistaa tietoa, arvioi lähteitä ja rinnakkaistekstejä ja tekee niiden perusteella perusteltuja ja vastuullisia päätöksiä.
Missä AI-kääntäjä tekee virheitä ja missä se on yllättävän hyvä?
AI tekee usein virheitä seuraavissa asioissa:
- Sama lause, eri konteksti: myynti vs. käyttöohje vs. sopimusteksti: jokainen tekstityyppi vaatii erilaisen käännöksen.
- Idiomit ja huumori: suora käännös toimii harvoin, vaan on joko täysin järjetön tai typerä.
- Brändiääni: tyylin ja brändiäänen siirtäminen kohdekielelle on tekoälylle vaikeaa.
- Vastuu ja juridiikka: yksi sanavalinta tai epätarkka lauserakenne voi muuttaa tekstin merkitystä huomattavasti.
Tekoäly on harkitusti käytettynä hyvä tekemään seuraavia asioita:
- Luonnoksen tuottaminen tapahtuu nopeasti, hyödyllistä esim. yrityksen sisäisessä viestinnässä.
- Vaihtoehtoisten muotoilujen ideointi on kätevää.
- Käännösversioiden generointi, joista valitaan käyttäjän tietoon tai ammattitaitoon perustuen parhaiten sopiva versio. Eri versioiden pohjalta voidaan myös luoda uusi käännös.
- Yhteenvedot ja lyhennelmät kohdekielelle, vaativat kuitenkin ihmisen tekemän faktantarkistuksen.
AI-kääntäjä vs. kääntäjän tekemä käännös:
Milloin AI-käännös riittää?
Kun kyse on:
- yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetuista raakakäännöksistä
- eri käännösversioiden luonnoksista
- sisällön ymmärtämisestä yleisellä tasolla.
Myös näissä käyttötilanteissa kannattaa tehdä vähintään suurpiirteinen tarkistus sisällön ja tekstin oikeellisuuden varmistamiseksi
Milloin ammattikääntäjän tekemä käännös on tarpeellinen?
Kun kyse on:
- verkkosivujen pääsivuista
- palvelukuvauksista ja mainoksista
- tarjouksista, sopimuksista, ehdoista, turvallisuus- ja käyttöohjeista
- brändiviestinnästä.
Mahdollinen ratkaisu: hybridiprosessi
- Yritys tuottaa itse tekoälyn avulla luonnoksen.
- Ammattilaiskääntäjä tekee jälkieditoinnin, terminologiahaun ja termistön yhtenäistämisen sekä sävyn- ja laadunvarmistuksen. Tällöin yritys tilaa ammattilaiskääntäjältä kielipalvelun.
- Lopputulos on nopeampi kuin pelkkä ihmiskäännös, mutta luotettavampi kuin pelkkä AI-käännös.
- Ota huomioon, että tekoälykäännös saattaa olla niin epätarkka ja virheellinen, että ihmiskääntäjä joutuu kääntämään tekstin kokonaan uudestaan. Silloin tämä lisätyö näkyy myös kielipalvelun hinnassa.
Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuvälineinä seuraavia tekoälysovelluksia: ChatGPT 5.1 ja 5.2, omaGPT, Perplexity Pro ja Gemini 3