Kuinka kirjoittaa tehokas prompti: Ohjaa tekoälyä täsmällisesti ja johdonmukaisesti

Netissä pyörii kaikenlaisia promptiguruja, jotka mainostavat 1001 parasta promptia, ja nyt on sitten tuhannen ja yhden taalan paikka saada nämä promptit omaan käyttöön – luonnollisesti 1001 taalaa vastaan. Näillä loitsuilla käyttäjä kuin käyttäjä saa tekoälyn kirjoittamaan käden käänteessä blogit, raportit, käsikirjoitukset ja ehkä vielä anteeksipyyntöviestitkin exälle.

Ideana on, että kun käyttäjä kopioi jonkin näistä maagisista kehotteista, tekoäly ymmärtää täydellisesti ja välittömästi, mitä käyttäjä haluaa. Näppärää ja kätevää. Valitettavasti suurin osa täydellisiksi mainostetuista prompteista tuottaa lähinnä kohteliaan geneeristä sisältöä, hallusinoi, horisee asian vierestä tai generoi silkkaa tekoälysoopaa.

Asian ydin on kuitenkin se, että tekoälyä ohjataan prompteilla eli kehotteilla. Promptaaminen on uudehko, mutta tarpeellinen taito, jossa yhdistyvät strateginen ajattelu, luova kirjoittaminen ja ainakin jonkinasteinen teknologinen ymmärrys.

Valitettavasti tekoäly ei – ainakaan vielä – osaa lukea ajatuksia eikä tee itsenäisiä johtopäätöksiä käyttäjän puolesta, mutta taitavasti ohjattuna AI pystyy tuottamaan hyödyllisiä vastauksia. Jos halutaan saada tekoälystä suurin hyöty irti, sille kannattaa antaa tavoite ja konteksti tarpeeksi selkeästi ja yksiselitteisesti. Kyse on täsmällisestä viestinnästä, jossa käyttäjä ymmärtää sekä kielimallien rajoitteet että mahdollisuudet.

Jos tekoälyä käyttää tavoitteellisesti, on järkevää panostaa toimivaan promptausstrategiaan. Näin tekoäly pystyy antamaan parempia vastauksia eli generoimaan täsmällisempiä tuloksia. Strategioita on monia riippuen siitä, mitä lopputulosta tavoitellaan tai minkälaista tietoa haetaan. Tässä blogipostauksessa esitellään muutamia yritystoiminnalle mahdollisesti hyödyllisiä promptaustrategioita.

Blogipostaus käsittää myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten erilaisten promptausstrategioiden avulla epämääräisen vastauksen voi muuttaa jäsennellyksi tekstiksi, keksiä uusia näkökulmia ja tehdä tekoälystä samalla oikeasti näppärän apurin.

Promptaamisen perusteet: Miten selkeä tavoite saa tekoälyn toimimaan paremmin

Promptaaminen eli kehotteen antaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, miten käyttäjä kommunikoi tekoälyn kanssa: mitä käyttäjä pyytää tai haluaa, missä muodossa käyttäjä haluaa vastauksen ja ennen kaikkea, minkä lopputuloksen käyttäjä haluaa saavuttaa.

Mitä selkeämmin määrittelet tavoitteesi, sitä hyödyllisemmän vastauksen tekoälyltä saat. Promptaamisessa selkeys ja ytimekkyys ovat valttia. Jos promptaat vain ”Kirjoita blogiteksti Saksan markkinoista”, lopputulos on lähinnä tekoälyn generoimaa yleistason huttua ja epätarkkaa sisältömössöä.

Huonosti muotoiltu prompti siis johtaa helposti epätarkkaan, ympäripyöreään tai virheitä sisältävään vastaukseen. Hyvin suunniteltu prompti puolestaan mahdollistaa tarkan ja omia tavoitteita tukevan vastauksen. Prompti onkin kuin resepti: oikein tehtynä se johtaa maukkaaseen lopputulokseen, sekava prompti taas tuottaa epämääräisen liemen.

Esimerkki: Kirjoita blogiteksti suomalaiselle pk-yritykselle, joka haluaa laajentaa toimintaansa Saksan markkinoille. Tässä blogitekstissä kerrot, miksi Saksa on kiinnostava markkina suomalaisille yrityksille ja mitä haasteita suomalaiset yritykset voivat kohdata. Anna lisäksi viisi hyödyllistä vinkkiä. Kirjoita lopuksi yhteenveto. Jaa teksti viiteen kappaleeseen ja anna kappaleille puhuttelevat otsikot. Älä numeroi kappaleita.
Kohderyhmä: suomalaiset pk-yritykset, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintansa Saksan markkinoille.
Avainsanat: Saksan markkinat, Saksa.
Tyyli: asiantunteva mutta helposti lähestyttävä, jotta teksti rakentaa luottamusta ja herättää kiinnostusta.
Pituus: noin 800 sanaa.

Selkeä prompti tuottaa paremman vastauksen: Näin muotoilet tehokkaasti

Yritystoiminnassa promptaamisen tavoite on usein liiketoimintalähtöinen. Tällöin promptit voivat käsitellä esimerkiksi markkinointimateriaalien kirjoittamista, somesisällön luontia tai sähköpostiviestien luonnostelua. Tämänkaltaisen sisällön kohdalla täytyy kiinnittää huomiota siihen, että kehotteet ovat linjassa yrityksen brändin, arvojen ja strategisten tavoitteiden kanssa.

Itse sisällön pitää puolestaan olla johdonmukaista, ammattimaista ja tunnistettavaa. Kannattaa myös huomioida eettiset kysymykset ja välttää syrjivää, harhaanjohtavaa ja puolueellista sisältöä.

Tässä muutama käytännön periaate selkeän promptin laatimiseen:

Mitä haluat? Määrittele tavoite. Minkä lopputuloksen haluat? Haluatko tiivistelmän, sosiaalisen median julkaisun vai strategisen analyysin? Tavoittelemasi lopputulos määrittää promptausstrategian. Huomaa, että kaikki strategiat eivät sovi jokaiseen tarkoitukseen.
Selitä konteksti ja täsmennä yksityiskohdat erikseen.
- Konteksti: taustatilanne ja tavoite, käyttötarkoitus (mihin vastausta käytetään), tekoälylle mahdollisesti annettu rooli sekä lähtötiedot ja mahdollinen aihepiirin rajaus.
- Yksityiskohdat: kohderyhmä, toivottu tyyli ja sävy, rakenne (esim. väliotsikot ja luettelot), millä kielellä vastaus kirjoitetaan, vastauksen pituus ja merkkimäärä, formaatti (esim. blogipostaus, tiivistelmä tai taulukko), suunniteltu kanava, pakolliset termit tai lähteet sekä vältettävät asiat.

Pidä prompti ytimekkäänä mutta informatiivisena. Liian pitkä tai sekava prompti saattaa johtaa epäselvään vastaukseen. Älä niputa montaa aihetta samaan promptiin, vaan rajaa aihepiiri järkevästi ja helposti hahmotettavasti. Kolme selkeää promptia on parempi kuin yksi liian monimutkainen.

Keskustele tekoälyn kanssa: Miten iteroiminen parantaa lopputulosta

Iterointi promptaamisessa tarkoittaa, että käyttäjä ja tekoäly käyvät vuoropuhelua. Tässä vuoropuhelussa promptataan ensin, ja sitten tekoälyn antamaa vastausta analysoidaan. Tämän jälkeen promptia tarkennetaan, muokataan tai laajennetaan. Tämän jälkeen vastaus analysoidaan uudestaan ja promptia muokataan tarpeen mukaan, kunnes saavutetaan haluttu lopputulos. Tekoälyä siis ohjataan sen generoimien vastausten perusteella käyttäjän haluamaan suuntaan, jolloin käyttäjän on helpompi valvoa lopputuloksen laatua.

Iteratiivisessa promptauksessa promptauskierroksia on siis useita, jolloin promptia muokataan jokaisella kierroksella uudestaan. Näin syntyy uusia promptiversioita, jotka tuottavat erilaisia vastausversioita. Työskentely tekoälyn kanssa on siten prosessi, jossa vuorovaikutuksen kautta haetaan parempaa lopputulosta.

Iteratiivisen prosessin ansiosta promptaaminen on joustavaa, koska käyttäjän ei tarvitse heti työskentelyn alussa määritellä kaikkia tarvittavia yksityiskohtia. Sen sijaan käyttäjä voi promptausprosessin aikana käydä itsekin läpi erilaisia ajatuskulkuja ja karsia tai keksiä uusia tai tarkentavia ideoita.

Esimerkki:
Ensimmäinen prompti: Kirjoita blogiteksti marjajauheiden lanseeraamisesta Saksan markkinoille.

Vastaus: Tekoälyn tuottama ensimmäinen versio on kohtelias ja informatiivinen, mutta geneerinen ja epäaidon kuuloinen. Ongelmana on, että teksti voisi olla minkä tahansa yrityksen tylsä jorina. Konkreettisuus, oma ääni ja kohdemarkkina puuttuvat.

Palautekierros 1: Käyttäjä antaa tekoälylle tietoja yrityksestä ja sen tuotteista. Lisäksi hän mainitsee konkreettisesti BioFach- ja Anuga-messut, joilla yritys aikoo esitellä tuotteitaan.

Vastaus: Seuraavassa versiossa tekoäly kertoo yrityksestä käyttäen sille annettuja tietoja sekä mainitsee mm. BioFach-messut Nürnbergissä ja Anuga-messut Kölnissä. Lisäksi tekoäly viittaa saksalaisten kuluttajien kiinnostukseen luontais- ja superfood-tuotteita kohtaan.

Teksti on nyt sisällöltään relevantimpi ja konkreettisempi. Tyylillisesti teksti kuitenkin kuulostaa tylsältä yrityksen ja lanseerauksen esittelyltä. Kieli on muodollista ja liian virallista eikä siten sovi blogitekstiksi.

Palautekierros 2: Käyttäjä pyytää tekoälyä muokkaamaan tyyliä rennommaksi, mutta säilyttämään asiantuntevuuden. Lisäksi käyttäjä pyytää tekoälyä luomaan puhuttelevan aloituksen sekä kuvailemaan konkreettisia tilanteita messuilla.

Vastaus: Tekoäly lisää seuraavassa vastausversiossa blogiin aloituksen, jossa kerrotaan siitä, miltä tuntui pakata ensimmäistä kertaa jauheita mukaan messuille. Tämän lisäksi tekstissä mainitaan, kuinka messuilla ensimmäinen kysymys oli: “Onko tämä gluteenitonta?”. Toisaalta kerrotaan, miten yllättävää oli se, että monet messukävijät tunsivat marjojen terveellisyysvaikutukset.

—————————————————————————————————————————————————–

Teksti on nyt selkeämpi ja inhimillisempi. Yritys vaikuttaa helposti lähestyttävältä, ja tarina jää mieleen.

Toki usein on niin, että käyttäjä haluaa tai hänen täytyy muokata generoitua tekstiä vielä itse täysin ilman tekoälyä, jotta kaikki asiaan liittyvät yksityiskohdat ja tyylilliset nyanssit ovat oikein. Tätä viimeistelyvaihetta ei saisi koskaan unohtaa tai jättää tekemättä. Esimerkissä mainittu tekstikään tuskin tyydyttäisi sellaisenaan yritystä tai vakuuttaisi lukijaa, mutta nämä ensimmäiset versiot kuitenkin nopeuttavat kirjotusprosessia ja säästävät aikaa.

Ykstyiskohtien ja faktojen lisäksi toinen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on autenttisuus. Mikäli yritys ei ole koskaan ollut messuilla, on esimerkin viimeisin tekstiversio epäautenttinen ja epäuskottava, sillä mitään muistoa ensimmäisestä pakkauskerrasta ei ole. Tekstin vaikutus on negatiivinen, koska epäaidon ja paikkansapitämättömän sisällön julkaiseminen ei vakuuta lukijoita ja voi koitua yritykselle mainehaitaksi.

Vaiheittainen promptausstrategia: Johdata tekoäly kohti tavoitetta

Step-by-step-promptaamisessa eli vaiheittaisessa promptaamisessa tekoälyä pyydetään etenemään aiheittain ja järjestelmällisesti kohti lopputulosta. Tässä strategiassa monimutkainen tehtäväkokonaisuus jaetaan loogisiin osa-alueisiin. Tällainen lähestymistapa auttaa säilyttämään punaisen langan ajattelussa ja ohjaa tekoälyä tuottamaan aiheeseen liittyvää sisältöä johdonmukaisesti.

Step-by-Step-strategia sopii erityisesti tilanteisiin, joissa tavoite on tiedossa, mutta käyttäjä tarvitsee tietoja eri vaiheista, joiden mukaisesti hänen kannattaa edetä päästäkseen haluttuun lopputulokseen. Strategian tarkoitus on parantaa monivaiheisten prosessien tarkkuutta ja johdonmukaisuutta.

Seuraavassa esitellään kaksi vaiheittain etenevää promptia, joiden tarkoitus on kartoittaa marjajauheita myyvän yrityksen toimenpiteitä sen laajentaessa toimintansa Saksan markkinoille. Tällainen vaiheittain etenevä suunnitelma muodostaa järjestelmällisen polun kohti onnistunutta lopputulosta, joka on tässä omien tuotteiden saattaminen Saksan markkinoille ja kuluttajamyyntiin.

Esimerkkiprompti 1:

Laadi yksityiskohtainen suunnitelma suomalaiselle marjajauheita myyvälle elintarvikealan pk-yritykselle, joka haluaa laajentaa toimintaansa Saksan markkinoille.

1. Aloita vaiheittain markkinatutkimuksesta: kartoita kuluttajien ostokäyttäytyminen, paikalliset kilpailijat sekä elintarvikealan sääntely- ja sertifiointivaatimukset.

2. Siirry sen jälkeen asiakassegmenttien määrittelyyn ja arvioi, mihin jakelukanaviin kannattaa keskittyä: vähittäiskauppaketjut, erikoisliikkeet vai verkkokauppa.

3. Laadi seuraavaksi toimenpideohjelma, jossa kuvaillaan käytännön askeleet markkinoille pääsyyn: yhteistyökumppaneiden etsiminen, markkinointikampanjoiden rakentaminen ja ensimmäisten pilottituotteiden lanseeraus.

4. Anna lopuksi lyhyt tarkistuslista riskienhallinnasta, jossa huomioidaan logistiikan haasteet, kilpailijoiden toiminta ja Suomen lainsäädännöstä poikkeavat säädökset Saksassa.

Esimerkkiprompti 2:

Kirjoita suomeksi tiivis, vaiheittainen markkinoille menosuunnitelma yritykselle, jotka haluaa viedä marjajauheita Saksaan. Roolisi on asiantuntija, joka tarjoaa konsultointi- ja liiketoiminnan kehityspalveluita auttaen suomalaisia yrityksiä laajentamaan toimintaansa Saksan markkinoille. Etene loogisesti vaiheittain seuraavasti:

1. Johdanto

Kirjoita lyhyt yhteenveto suunnitelman tarkoituksesta ja pääkohdista.

2. Oletukset ja tietoaukot
Tarkastele, mitä tietoja pidetään oletuksina.
Arvioi, mitä tietoja puuttuu ja tulisi selvittää.

Ilmoita kaikki arviot joko muodossa Oletus tai Varmistettu.

3. Osa-alueiden kartoittaminen
Tarkastele ja analysoi kuutta osa-aluetta. Käytä tulosten ilmaisemiseen mallia: havainto → vaikutus → suositus. Analysoitavat osa-alueet ovat kuluttajat, kilpailijat, sääntely, jakelukanavat, markkinointi ja riskit.

4. Toimenpiteiden priorisointi

Arvioi toimenpiteet vaikutuksen ja toteutettavuuden perusteella (esim. korkea vaikutus, matala toteutettavuus). Käytä yksinkertaista luokittelua tai matriisitaulukkoa. Esitä konkreettinen etenemissuunnitelma kolmessa ajallisessa vaiheessa:
0–3 kk
3–6 kk
6–12 kk

Mainitse jokaiselle vaiheelle vähintään 1–2 keskeistä KPI:tä (mittaria), joilla etenemistä voi mitata.

5. Pohdi lopuksi lyhyesti, mitä lisätietoa markkinatilanteesta olisi hyödyllistä kerätä ennen investointipäätöksiä

Promptit käsittelevät siis samaa asiaa ja ne on luotu samaa promptausstrategiaa käyttäen. Niiden muotoilut kuitenkin poikkeavat. Kopioi kummatkin promptit ja testaa molempia eri tekoälysovelluksissa. Minkälaisia vastauksia saat?

Tee tekoälystä markkinoinnin mestari: Käytä esim. AIDA- ja PAS-malleja promptauksessa

Promptausta voi tehostaa myös hyödyntämällä viestinnästä tuttuja markkinointimalleja (esim. AIDA, PAS tai STP). Ne tarjoavat tekoälylle valmiin loogisen rungon, jonka avulla sisältö pysyy selkeänä ja jäsenneltynä, jolloin viesti ei jää hajanaiseksi. Toisin sanoen mallien hyödyntäminen auttaa varmistamaan, että tuotettu sisältö on selkeää, johdonmukaista ja vakuuttavaa.

Esimerkiksi AIDA-mallin avulla saat myyntitekstin, joka etenee luonnollisesti vaiheesta toiseen: ensin kiinnitetään huomio, sitten herätetään kiinnostus, sen jälkeen luodaan halu ja lopuksi ohjataan toimintaan. Tämä tekee viestistä vakuuttavamman ja helpottaa lukijan etenemistä kohti tavoiteltua toimintaa, kuten yhteydenottoa tai ostopäätöstä.

Esimerkkiprompti:

Luo AIDA-mallin (Attention, Interest, Desire, Action) mukainen Facebook-postaus suomalaiselle yritykselle, joka myy marjajauheita Saksassa. Älä mainitse tekstissä mallin vaiheiden nimiä, vaan luo vain FB-postaus.
Kohderyhmä: Saksan markkinoiden terveystietoiset kuluttajat, jotka arvostavat luonnollisia tuotteita, ekologisuutta ja pohjoisen puhdasta luontoa.

Rakenneohjeet:

Attention (Huomio): Aloita postaus houkuttelevalla otsikolla ja visuaalisella kuvauksella, joka tuo esiin marjojen puhtauden ja pohjoisen luonnon.
Interest (Kiinnostus): Kerro lyhyesti, miten marjajauheet valmistetaan ja miksi ne ovat ainutlaatuisia verrattuna kilpailijoihin (esim. 100 % suomalaisia marjoja, ilman lisäaineita).
Desire (Halu): Yhdistä viesti kohderyhmän arvoihin – terveellisyys, ekologisuus ja vastuullisuus. Korosta, että kyseessä on helppo tapa saada arkeen vitamiineja ja pohjoisen energiaa.
Action (Toiminta): Päätä postaus selkeällä toimintakehotteella, esim. “Tutustu verkkokauppaamme täällä [linkki]” tai “Kysy lähin jälleenmyyjäsi!”

Lisäohjeet:

Kirjoita teksti saksan kielellä.
Käytä inspiroivaa ja raikasta tyyliä, joka sopii Facebookiin.
Pituus enintään 120 sanaa.
Käytä tekstissä aiheeseen sopivia emojeita (esim. marjat, lehdet, sydän).

Kriittinen tekoälyn käyttäjä saa parempia tuloksia – opi analysoimaan vastauksia

Promptaamisen ohella myös tekoälyn tuotosten kriittinen tarkastelu on tärkeää. Yksi keskeinen taito onkin arvioida tarkasti tekoälyn tuottamaa sisältöä. Onko sisältö tarkkaa, relevanttia ja sävyltään sopivaa? Onko teksti koherenttia ja johdonmukaista? Vastaako tekstin sisältö tosiasioita? Onko tekstissä piileviä vinoumia tai virheitä? Onko teksti kieliopillisesti oikein? Käytetäänkö siinä oikeita sanoja ja ilmaisuja?

Kun käytät tekoälyä, älä ajattele sitä jonakin mystisenä sisältöä tuottavana sampona, johon syötät kysymyksen ja saat automaattisesti täydellisen vastauksen. Jos tekoälyn vastaus ei vastaa täysin odotuksiasi, sinä tai tekoäly ette ole epäonnistuneet, vaan tekoäly on generoinut käyttöösi lähtökohdan, jota voit kehittää. Kun lisäät uusia ohjeita, pyydät tarkennuksia tai rajaat näkökulmaa, tekoäly mukauttaa tuotostaan sen mukaisesti.

Promptaaminen voi siis olla prosessi, ei kertatapahtuma. Jokainen tarkennus ohjaa tekoälyä lähemmäksi juuri omaa tilannettasi vastaavaa tai tarvitsemaasi sisältöä, oli sitten kyse liiketoiminnan kehittämisestä, sisällöntuotannosta, analyysista tai vaikkapa henkilökohtaisesta sparraamisesta. Lopputulos ei välttämättä synny yhdellä kehotteella, vaan systemaattisella vaiheittaisella etenemisellä, jossa tekoäly toimii ihmisen tukiälynä ja parhaimmassa tapauksessa täydentää ihmisen ajatusprosesseja.

Yhteenveto

Selkeä tavoite tuottaa paremman vastauksen. Tekoäly ymmärtää vain sen, mitä sille kirjoitat – ei ajatuksiasi. Hyvä prompti on tarkka, yksiselitteinen ja kontekstiltaan selvä.
Promptaus on vuoropuhelua. Iterointi eli vastausten analysointi ja ohjaaminen vie lopputulosta lähemmäs tavoitetta.
Rakenna prompti vaiheittain. Step-by-step-strategia auttaa jäsentämään monimutkaisia tehtäviä.
Hyödynnä valmiita malleja. Esimerkiksi AIDA-, PAS- ja STP-rakenteet tekevät teksteistä loogisia ja helposti hyödynnettäviä.
Kriittinen tarkastelu on osa prosessia. Tekoäly tarjoaa luonnoksen – ihminen viimeistelee, arvioi ja lisää merkityksen.

Kokeile promptaamista käytännössä

Kokeile näitä esimerkkiprompteja joko sellaisenaan tai muokkaa niitä omaan yritykseesi sopiviksi. Testaa myös eri tekoälyjä ja vertaile niiden generoimia vastauksia. Pyydä tekoälyä kertomaan sinulle muista promptausstrategioista

Klikkaa ja opi, miten luot laadukasta sisältöä omalla GPT:llä

Tekstin kirjoittamisessa on käytetty apuvälineinä seuraavia tekoälysovelluksia: ChatGPT 4o ja 5, omaGPT ja Perplexity Pro.

Maarit Arvola | 09.11.2025