Toiminimiä ja itsensä-
työllistämisen versoja
Onko sinulla yritysidea? Palatko innosta luoda jotain omaa? Kiinnostaako itsenäisyys omalla uralla? Oletko ehkä harkinnut toiminimen perustamista? Saksan yritysmuodot vaikuttavat kuitenkin kummallisilta. Koko järjestelmä on outo ja täynnä erikoisia nimityksiä, joista on hankala sanoa, mitä ne käytännössä tarkoittavat.
Jos lähipiiri ja kaverit eivät ole itse yrittäjiä, eivät he pysty antamaan kunnollista tietoa. Palkansaajat kun harvoin tuntevat yrittäjyyden koukeroita. Sen sijaan monet avuliaat kaverit ja läheiset tai puolitutut luulevat tietävänsä ja jakavat tätä luulotietoa saksalaiseen tyyliin hyvinkin mielellään… Tämä saattaa johtaa aivan kummallisiin käsityksiin ja oletuksiin.
Väärä tieto ja tiedon puute ovat yrittäjälle riskejä, joten on tärkeää käsittää ja ymmärtää, mitä tekee tai aikoo tehdä. Mutta mitä itseasiassa pitää tietää? Ja mistä sitä tarpeellista ja oikeaa tietoa saa?
Itsekin pähkäilin joitakin käsitteitä ryhtyessäni yksityiseksi ammatinharjoittajaksi Saksassa. Olin toiminut Suomessa kääntäjäyrittäjänä toiminimellä, joten yrittäjyys sinänsä oli tuttua. Niin kuin aina – alussa kaikki vaikuttaa monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta. Kun aiheeseen sitten paneutuu, huomaa pian, että eivät ne asiakokonaisuudet mitään monimutkaista rakettitiedettä olekaan.
Alussa on käsitteiden viidakko
Yrittäjyys on hyvin monimuotoista, sillä yrittäjyyttä on yhtä montaa lajia ja tapaa kuin on yrityksiä ja yrittäjiä. Jokainen yrittäjä tekeekin omat, itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Ratkaisujen tekemiseen tarvitaan kuitenkin validia tietoa, jota varten on otettava asioista selvää.
Tämän blogipostauksen tarkoitus on avata muutamia peruskäsitteitä helpottamaan omien ratkaisujen tekemisessä. Postaus antaa käsityksen siitä, mihin olet ryhtymässä. Näin pystyt paremmin suunnittelemaan omaa yritystoimintaasi.
Lisäksi blogissa esitellään olennaiset käsitteet, joten luettuasi blogin sinun on helpompi hakea tietoa ja keskustella esim. yritysneuvojan kanssa. Onhan paljon mukavampi hoitaa omia asioitaan, kun tietää, mitä tekee ja mistä puhutaan!
Postaus on tarkoitettu niille, jotka harkitsevat toiminimiyrittäjyyttä (yksityinen elinkeinonharjoittaja) eli Selbstständigkeit-yrittäjyyttä Saksassa. Tässä ei siis käsitellä muiden yritystyyppien perustamista, kuten esim. GmbH, GbR tai UG.
Blogipostaus ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa eikä viranomaisten antamia tietoja. Huomaathan myös, että Saksassa ainoastaan ammattilainen saa antaa yritys- ja veroneuvonta
Kun olet lukenut tämän postauksen, tiedät seuraavat asiat:
Mikä on toiminimi saksalaisittain?
Saksassa ei ole yhtä toiminimiyrittäjyyttä kuten Suomessa, vaan toiminimiyrittäjiä on kahta lajia. Tässä vaiheessa kannattaakin vähäksi aikaa unohtaa suomalainen toiminimi yritysmuotona, jotta se ei sekoita hahmottamista.
Saksassa itsenäinen elinkeinonharjoittaja on joko ammatinharjoittaja eli Freiberufler tai liikkeenharjoittaja eli Gewerbetreibender.
Tämä jako voi ensin vaikuttaa kummalliselta ja keinotekoiselta, sillä Suomessahan ei toiminimiyrittäjiä jaotella erilaisiin toiminimiin ammatin perusteella.
Hahmottamista kuitenkin helpottaa, kun tietää, että Suomessakin yksityiset elinkeinonharjoittajat – eli toiminimiyrittäjät – luokitellaan ammatinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin.
Lyhyesti sanottuna Suomessa ammatinharjoittaja on henkilö, joka harjoittaa ammattiaan yrittäjänä myyden yleensä henkilökohtaiseen ammattitaitoonsa perustuvia palveluita ja osaamista (esim. kääntäjä).
Liikkeenharjoittaja puolestaan harjoittaa elinkeinotoimintaa liikeyrityksen muodossa (esim. nettikauppias).
Saksassa on kaksi nimitystä toiminimelle:
Freiberufler ja Gewerbetreibender eli ammatinharjoittaja ja liikeenharjoittaja.
Kuka on Freiberufler?
Freiberufler voidaan lyhyesti määritellä henkilöksi, joka ammatillisen pätevyyteensä tai henkilökohtaiseen lahjakkuuteensa perusteella tuottaa erilaisia korkealaatuisia palveluja toimeksiannosta. Tämä määritelmä siis vastaa suomalaista ammatinharjoittajaa.
Freiberufler voi olla henkilö, joka työskentelee tieteellisessä, taiteellisessa, kaunokirjallisessa, opetus- tai kasvatustyössä.
Lisäksi Freiberufler-ammatit jaotellaan katalogiammatteihin (Katalogberufe). Katalogiammatteja ovat esimerkiksi seuraavat ammatit:
- hoitoammatit (esim. lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, luonnonparantajat ja fysioterapeutit)
- oikeus- ja talousalan neuvojat (esim. talousneuvojat, tilintarkastajat, juristit, notaarit, patenttijuristit ja veroneuvojat)
- teknillistieteelliset ammatit (esim. elintarvikekemistit, luotsit, insinöörit ja arkkitehdit)
- media- ja kielialan ammatit (esim. journalistit, kuvajournalistit, tulkit ja kääntäjät).
Jotta tässä ei olisi tarpeeksi määritelmiä, voi Freiberufler olla myös henkilö, joka harjoittaa katalogiammattia vastaavaa ammattia. Tämä tarkoittaa sitä, että työ tai koulutus vastaa olennaisesti katalogiammatin tehtäviä tai koulutusta tai vastaavuudelle on olemassa lakisääteinen peruste.
Kuten näkyy, määrittely on todella monipolvista ja jättää myös tulkinnan varaa. Aina ei olekaan heti selvää, kuka on Freiberufler ja kuka ei. Viime kädessä tästä päättä verottaja, ei koskaan yrittäjä itse.
Freiberufler-yrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, mikäli liikevaihto ylittää 22 000 euroa vuodessa. Lisäksi hän maksaa henkilökohtaisista tuloistaan tuloveroa. Freiberufler-yrittäjä maksaa sairausvakuutuksen kokonaisuudessaan itse ja huolehtii itse eläkevakuutuksestaan sekä muista vakuutuksista.
Freiberufler-yrittäjät tekevät yhdenkertaisen kirjanpidon (einfache Buchführung), jolloin kalenterivuoden päätyttyä lasketaan (esim. generoidaan kirjanpito-ohjelmalla) tuloslaskelma eli EÜR (Einnahmenüberschussrechnung).
Kuka on Gewerbetreibender?
Gewerbetreibender on yksityinen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa liiketoimintaa. Gewerbe-yrittäjälle tyypillistä on esim. itsenäinen työskentely (ei työsuhteessa), voitontavoittelu ja se, että työ ei kuulu Freiberufler-ammatteihin eikä kyseessä ole alkutuotantoyritys (esim. maanviljely). Tämä määritelmä vastaa suomalaista liikkeenharjoittajaa.
Kuka tahansa voi perustaa Gewerbe-yrityksen, sillä Saksassa vallitsee elinkeinovapaus. Joillakin tietyillä aloilla vaaditaan kuitenkin lupa, josta kannattaa ottaa selvää etukäteen (esimerkkeinä mainittakoon apteekkarit, sijoitusneuvojat sekä Handwerker-ammatit). Myös bloggaaja, joka generoi blogissaan affiliate-tuloja esim. mainosbannereiden muodossa, on velvoitettu perustamaan Gewerbe-yrityksen.
Gewerbe-yrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, mikäli liikevaihto ylittää 22 000 euroa vuodessa. Lisäksi Gewerbe-yrittäjä on velvollinen maksamaan elinkeinoveroa (Gewerbesteuer), jos liiketoiminnan tuotto (Gewerbeertrag) on yli 24 500 euroa vuodessa. Tässä tapauksessa elinkeinoveroa maksetaan tämän summan ylimenevästä osasta. Elinkeinovero otetaan huomioon tuloverotuksessa ts. elinkeinoveron maksaminen pienentää yksinyrittäjän tuloverotusta. Joskus olen törmännyt siihen luuloon, että Gewerbe-yrittäjä maksaisi kaksinkertaisesti veroa eli ensin elinkeinoveron ja sitten tuloveron kokonaisuudessaan, mutta näin ei siis ole. Elinkeinovero eli Gewerbesteuer on kunnallinen vero, joka vaihtelee paikkakunnittain.
Gewerbe-yrittäjä maksaa henkilökohtaisista tuloistaan tuloveroa. Lisäksi hän maksaa itse sairausvakuutusmaksunsa, eläkevakuutusmaksunsa sekä muut vakuutukset.
Kuten Freiberufler-yrittäjä, on Gewerbe-yrittäjäkin on velvollinen pitämään yhdenkertaista kirjanpitoa ja toimittamaan verotusta varten EÜR-tuloslaskelman (Einnahmenüberschussrechnung).
Jos Gewerbe-yrittäjän voitto ylittää 60 000 euroa vuodessa tai liikevaihto on yli 600 000 euroa vuodessa, on yrittäjä velvoitettu tekemään kahdenkertaisen kirjanpidon (Doppelte Buchführung) ja tuloslaskelman (Gewinn- und Verlustrechnung, GuV) sekä tilinpäätöksen (Bilanzierung).
Yrittäjä on arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto ylittää vuodessa 22 000 euroa. Liikevaihto tarkoittaa tässä myyntiä ilman arvonlisäveroa.
Kuka on Freelancer?
Freelancer, josta käytetään myös nimitystä Freier Mitarbeiter / Freie Mitarbeiterin, työskentelee yrityksessä toimeksiannosta eli hän ei ole yrityksen työntekijä eikä palkkasuhteessa. Freelancer-sopimuksen, joka solmitaan työn teettävän yrityksen kanssa, tulisi olla määräaikainen.
Freelancerille maksetaan palkkio – ei palkkaa, ja palkkio on esim. tuntiperusteinen tai projektiperusteinen. Lisäksi toimeksiannot eivät saa olla toistuvia ja säännöllisiä, sillä muussa tapauksessa freelancer voidaan tulkita lumeyrittäjäksi (Scheinselbstständig). Käytännössä freelancerilla on siis useita toimeksiantajia vuoden aikana.
Freelancer ei siis ole varsinaisesti yritysmuoto, vaan nimitys kuvaa sopimussuhdetta. Sekä Freiberufler- ja Gewerbetreibender-yrittäjät voivat kummatkin työskennellä freelancereina, mutta usein freelancerit harjoittavat Freiberufler-kategoriaan kuuluvaa ammattia. Joskus freelancerilla tarkoitetaankin Freiberufleria, mutta kannattaa olla itse tarkkana, mitä puhuja tarkoittaa käyttäessään freelancer-nimitystä. Freelancer huolehtii itse verojensa, sairausvakuutuksensa ja eläkkeensä sekä muiden maksujen maksamisesta.
Mitä hyötyä on laskutusosuuskunnasta?
Laskutusosuuskunnassa itsensätyöllistäjä on osuuskunnan jäsen. Osuuskunta tulkitaan työnantajaksi, jolloin työn suorittaja on ikään kuin työsuhteessa osuuskuntaan eikä yrittäjä, vaikka hänellä olisikin eri toimeksiantajia.
Laskutusosuuskunta tarjoaa nimensä mukaisesti mahdollisuuden laskuttaa asiakkaita, mutta toimii kuten työnantaja eli tilittää verot, sairausvakuutusmaksun, eläkemaksut, mahdolliset vastuuvakuutukset jne. Lisäksi osuuskunnasta saa neuvontaa.
Laskutusosuuskunta voi sopia esimerkiksi sellaisille henkilöille, joilla on jonkin verran toimeksiantoja, mutta he eivät halua ryhtyä varsinaisiksi yrittäjiksi joko koskaan tai juuri tällä hetkellä.
Yksinyrittäjäkin voi olla laskutusosuuskunnan jäsen ja hoitaa vaikkapa tiettyjen projektien laskutuksen osuuskunnan kautta. Näin yhteisten projektien hoitaminen muiden yksinyrittäjien kanssa voi olla helpompaa.
Laskutusosuuskunta on myös näppärä ratkaisu sellaisille yrittäjille, joiden toimialalla on vaarana se, että heidät voidaan tulkita lumeyrittäjiksi. Osuuskunnan kautta heillä on ikään kuin työsuhde, mutta samalla yrittäjän vapaus.
Mikäli laskutusosuuskunta vaikuttaa kiinnostavalta vaihtoehdolta, lisätietoa voi hakea hakusanoilla Freelancer-Genossenschaft, Freiberufler-Genossenschaft ja Genossenschaft für Selbstständige. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että osuuskunnat saattavat olla tarkoitettuja vain tietyille ammattiryhmille.
Mitä ihmettä on Liebhaberei?
Liebhabereilla tarkoitetaan käytännössä harrastelua. Verottaja tulkitsee Liebhaberei-toiminnaksi sellaisen yritteliäisyyden, jolla ei tavoitella voittoa. Tarkemmin määriteltynä voiton pitää jäädä alle 410 euroon vuodessa, eikä toiminnan kuluja voi vähentää tuloista. Tällaista toimintaa olisi vaikkapa pienimuotoinen omien käsitöiden myynti.
Seuraavassa blogipostauksessa käsittelen toiminimen perustamista Saksassa. Joten jos innostuit yrittämistestä, napsauta pallukkaa.
Marvola 31.05.2024